Kesäkuun alusta lähtien sadetta on satanut tuskin lainkaan ja helleaallot seuraavat toistaan. Jo kokonaiset alueet eivät ole pelkästään keltaisia, vaan ruskeita. Koko Sveitsi ja lähes kaikki tuotantoalat ovat kärsineet enemmän tai vähemmän voimakkaasti – vaikkakin eri tavoin.
Eläintuotannossa rehun puute
Ruoho on lopettanut kasvunsa useimmilla alueilla jo viikkoja sitten. Joillakin alueilla kasvit ovat täysin kuivuneet, joten edes riittävän sateen myötä ei ole näkymiä riittävään rehuntuotantoon tai vihreille laidunalueille. Maatilat ovat monissa tapauksissa joutuneet käyttämään jo viikkojen ajan talvea varten varattua rehua lehmilleen ja muille nurmirehua syöville hyötyeläimille. Monille näyttää jo nyt selvältä, että se ei riitä seuraavaan kevääseen. Vaihtoehdot ovat: ostaa lisää rehua tai teurastaa eläimiä. Rehun osto on sekä kotimaassa että ulkomailla vaikeaa, sillä naapurimaiden tilanne kuivuuden vuoksi ei näytä paljon paremmalta. Jos sisämaassa on edelleen rehua ylimääräisenä, voi siitä ilmoittaa jollakin käytössä olevista rehumarkkinoista (esim. Futterbörse Berner Bauernverband, Futterbörse Zürcher Bauernverband). Rehun vaikean saatavuuden vuoksi teurastusmäärät ovat nousemassa. Maidontuotannon määrä taas on laskenut hellelltlemään ruokahaluttomuuden ja uuden lämpimämmiltä alueilta levinneen sairauden vuoksi huomattavasti. Alueilla alpuilla veden ehtyminen lisää rehun puutetta, joten jotkut alpeista on jo jouduttu tyhjentämään etuajassa. Muut turvautuvat veden siirtoon tietä tai helikopterilla, jotta rehua voidaan hyödyntää kesälaitumilla mahdollisimman pitkään.
Kuivuvat kasvikset ja kallis kastelu
Kasvintuotannossa kuivuus paheni viljan ja rapsin kypsymisvaiheessa, joten sato oli näissä pääosin vielä hyvä. Jäljellä olevissa kasveissa kuten perunoissa, sokerijuurikkaissa tai auringonkukissa tilanne on kuitenkin toisin. Jokaisen päivän ilman sadetta niiden sadon näkymät heikkenevät. Aivojen laajuus selviää vasta myöhemmin. Se riippuu myös siitä, miten sää kehittyy. Vaikka kastelun kanssa lämpö aiheuttaa haittaa perunoille ja pysäyttää mukuloiden kasvun. Laadullisia menetyksiä koossa ja muodossa on odotettavissa. Hedelmä- ja vihannesviljelyssä ilman kastelua tuskin mikään toimii tällä hetkellä. Erityisesti laajojen vihanneskasvien kastelu on työlästä ja kallista. Lisäksi säästä aiheutuneet laadulliset menetykset ovat näkyvissä.
Satomenetykset ja kuivasta aiheutuvat lisäkulut lisäävät taloudellista painetta
Sadonmenetykset ja lisäkulut lisäävät maataloustuotteiden tuotantokustannuksia ja vaikeuttavat maatilojen taloudellista tilannetta. Sveitsin maanviljelijöiden liitto tekee parhaansa tämän stressitilanteen tukemiseksi. Se on pyytänyt maatalousministeriöltä, että poikkeusasetuksilla suorat maksut voisivat jatkua, vaikka kaikki vaatimukset eivät täyty (esim. vähimmäismäärän rehun saanti laitumilla). Lisäksi yhden viljelyskohdan maksuja maksetaan vaikka mitään ei voida satoa kuivuuden vuoksi. Se on myös ajanut tuontikarkearehun tullien ja maksujen keskeyttämistä kun taas koko kasvimaan osalta myönnytykset tulivat voimaan elokuun alussa ja keskellä elokuuta myös kokokasvimaisilla.
Tuottajahintojen tulisi kattaa lisätyöt ja menetykset
Maanviljelijäliiton mielestä tärkein asia tiloille on, että tuottajahinnat kattavat kohonneet tuotantokustannukset puhutuilla tuotteilla ja ne nousevat vastaavasti. Myös laatuvaatimuksia on mukautettava. Maanviljelijäliitto toimii siksi suoraan vähittäismyyjien sekä välillisesti alajärjestöjen kanssa kustannuksia kattavan tuottajahintojen puolesta, jotka huomioivat pienentyneet tuotot. Vähittäismyynnin ja kantonien tulisi tarjota helppo pääsy varainapuun (korottomat lainat) tai osoittaa suvaitsevaisuutta investointikredittien takaisinmaksussa. Jotta varmistettaisiin kesälaitumien veden saanti, kantonien voi pyytää apua armeijalta.
Päästöjen vähentäminen ja sopeuttamistoimenpiteiden toteuttaminen
Kaikki mainitut asiat tähtäävät ensiapuun. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tarvitaan lisätoimenpiteitä sekä tiloilla, että liittovaltion ja vähittäismyynnin taholta. Tilojen kannalta kyseessä on osittain ilmastonmuutokseen sopeutuminen viljelykasvien valinnan ja optimoidun maanviljelyn, kastelujärjestelmien hankinnan ja veden saannin kannalta esimerkiksi vesistalama-altaiden kautta ja toisaalta tehokkaiden päästövähennystoimien toteuttaminen. Liittovaltion on erityisesti edistettävä tarvittavia investointeja ja toimenpiteitä, tutkimusta ja vakuutusratkaisujen tukemista. Siksi maanviljelijöiden liitto tekee myös investointituen tekemistä valmiina. Ostajat ja vähittäismyyjät puolestaan tekevät huomattavimmat ratkaisut reilut tuottajahinnat, parempi tulotaso ja mahdollistaa maataloustilojen menetyksien kompensaatio sekä investoinnit. Nykyinen hintakierre kaupassa alaspäin haittaa lopulta sekä kotimaisen maatalouden ekologista, taloudellista tai sosiaalista kestävyyttä että kotimaisen ruokaturvan.
Kyselyt:
- Martin Rufer, SBV:n johtaja, Mobile 078 803 45 54
- Michel Darbellay, SBV:n apulaisjohtaja, Mobile 078 801 16 91
- www.sbv-usp.ch