FHNW - Sosiaalityön Korkeakoulu: Terveys digitaalinen: Ikääntyneet etsivät tietoa internetistä

Korkea digitaalisen terveystiedon käyttö

Noin neljä viidestä yli 60-vuotiaasta netin käyttäjästä etsii terveyteen liittyvää tietoa verkosta. Kolme neljäsosaa vastaajista käyttää internetiä parantaakseen ymmärrystään terveydestään, kun taas yli puolet etsii tietoa lääkkeistä tai hoitovaihtoehdoista.

On kuitenkin tehtävä eroa: Monet vanhemmat ihmiset kertovat löytävänsä tietoa verkosta helposti ja ymmärtävänsä sen. Kriittinen arviointi ja niiden kontekstualisointi on heille kuitenkin huomattavasti vaikeampaa. Erityisesti on haastavaa arvioida luotettavuutta ja sitä, sopivatko sisällöt omaan tilanteeseen. Terveysalan tarjonta on varsinkin moninaista, selkeätöntä ja laadultaan vaihtelevaa.

Suurin osa kyselyyn osallistuneista osoittaa rajoitetun ‘digitaalisen terveystaidon’, eli kyvyn liikkua turvallisesti digitaalisessa ympäristössä ja arvioida terveystietoa: Noin puolella se on puutteellista ja kolmanneksella ongelmallista. Tämä ilmenee erityisesti niillä, joilla on alhaisempi koulutustaso, vaikeampi taloudellinen tilanne ja heikompi käsitys omasta terveydentilastaan.

Digitaalinen vuorovaikutus: Potentiaalia olemassa

Huomattavasti harvinaisempaa kuin tiedon etsintä internetistä on digitaalinen vuorovaikutus terveysaiheista: Vain noin kolmannes vanhemmista ihmisistä kommunoi digitaalisesti lääkäreiden tai muiden terveysalan ammattilaisten kanssa, esimerkiksi sähköpostitse tai verkkoportaaleissa.

Vuorovaikutus muiden kohtalotovereiden kanssa on vielä harvinaisempaa, mutta herättää kiinnostusta: Noin kolmannes voisi ajatella käyttävänsä tällaisia palveluita tulevaisuudessa.

Luottamus keskeisenä edellytyksenä

Sekä digitaalinen tiedonetsintä että vuorovaikutus vaativat luottamusta. Merkittävänä esteenä vastaajat mainitsevat epävarmuudet tietojen tai palveluiden luotettavuudesta. ”Luottamus on keskeinen edellytys, jotta vanhemmat ihmiset ylipäätään käyttävät digitaalisia tarjouksia”, sanoo tutkimuksen johtaja professori Carlo Fabian. ”Epävarmuus johtaa usein siihen, että tarjouksista luovutaan.” Erityisen tärkeitä ovat avoimet tarjoajat, selkeät sisällöt, suojelu väärältä tiedolta ja henkilökohtaisten tietojen huolellinen käsittely.

Kun uudet teknologiat, kuten tekoäly (AI), tulevat esiin, nämä haasteet todennäköisesti lisääntyvät. Vaikka AI ei ollutkaan tämän tutkimuksen kohteena, ajankohtaiset kehitykset ja muut tutkimukset osoittavat, että tällaiset sovellukset helpottavat pääsyä digitaaliseen tietoon ja asettavat samalla uusia vaatimuksia sen arvioinnille.

Suosituksia käytännölle ja politiikalle

Digitaalisesti muotoutuneessa tulevaisuudessa tavoitteena on mahdollistaa vanhemmille ihmisille itsenäinen ja turvallinen digitaalisten terveyspalveluiden käyttö. Tämän saavuttamiseksi tutkimusryhmä esittää useita suosituksia. Niihin kuuluvat:

- Matalan kynnyksen oppimismahdollisuuksien, kuten paikallisten 'Digitaalisten kahviloiden', teknisten puheentuntien tai oppimisryhmien, perustaminen, joissa vanhemmat ihmiset voivat kehittää digitaalisia ja terveystaitojaan.

- Vanhojen ihmisten tukeminen terveystiedon etsinnässä ja arvioinnissa, esimerkiksi ammattilaisten toimesta.

- Digitaalisten terveyspalveluntarjoajien velvoitteiden vahvistaminen: Alustojen tulisi taata läpinäkyvät lähdemerkinnät, selkeät sisällöt ja selkeät laatustandardit, jotta käyttäjät voivat tunnistaa luotettavat tiedot.

- Analogisten tietojen ja vuorovaikutustarjousten turvaaminen, jotta myös digitaalisesti ulottumattomissa olevat tavoitetaan.

Tutkimus ReDiH

Tutkimuksessa “Regional Health Promotion in an Age-Friendly Digital World in Switzerland” tutkittiin, kuinka yli 60-vuotiaat Sveitsissä käyttävät digitaalisia terveystietoja ja digitaalista terveysaiheista viestintää, mitkä ovat heidän motiivinsa ja missä he kokevat esteitä. Tutkimuksessa yhdistettiin kvantitatiivinen kysely (1 325 henkilöä) ja työpajat vanhemman väestön, hoitavien omaisten ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa. Tutkimus kesti huhtikuusta 2023 maaliskuuhun 2026 ja siihen osallistui Sveitsin kansallinen tiedesäätiö. Tutkimusta johtivat professori Carlo Fabian ja tohtori Alexander Seifert. Lisäksi projektitiimiin kuuluivat Yves Bachofner, tohtori Lucy Bayer-Oglesby ja Samin Sepahniya.

Toimituksen huomautus: Kuvien käyttöoikeudet kuuluvat kunkin julkaisijan omistukseen. Kuvatekijänoikeudet: FHNW - Fachhochschule Nordwestschweiz